Rex Nordic

Udder of a Dutch cow being milked by a milking robot

Lyhyesti

  • Lämpöstressi heikentää lehmien hyvinvointia ja maitotuotosta hellekaudella.
  • HP-19-ilmastointilaite tuo kohdennettua viilennystä navettaan ilman kiinteitä asennuksia.
  • Viileämpi ja kuivempi sisäilma tukee syöntiä, lepoa ja tasaista lypsyrytmiä.
  • Ratkaisu on joustava ja helposti siirrettävissä eri tiloihin ja tarpeisiin.
Kesähelteet näkyvät maitotiloilla usein ennen kaikkea eläinten käyttäytymisessä – ja lopulta myös maitotankissa. Kun lämpötila nousee, pienetkin muutokset navetan olosuhteissa voivat vaikuttaa siihen, miten lehmät syövät, lepäävät ja käyvät lypsyllä. Lämpö onkin yksi maitotilojen haasteista, jonka vaikutukset ulottuvat maidon tuotoksesta lehmien hyvinvointiin. Kohdennettu viilennys Rex Nordicin HP-19-ilmastointilaitteella voi auttaa hallitsemaan näitä haasteita käytännössä.
 

Lämpöstressi on yllättävän matalan lämpötilan ongelma

Yleensä ajatellaan, että eläinten lämpöstressi on vain korkeiden hellejaksojen ongelma, mutta tutkimusten ja asiantuntija-arvioiden mukaan lypsylehmät voivat alkaa kärsiä lämpöstressistä jo silloin, kun navetan sisälämpötila nousee noin +20 °C:een, etenkin jos ilmankosteus on korkea. Tällöin lehmien keho joutuu käyttämään energiaa lämmönsäätelyyn syönnin ja tuotannon sijaan.

Ulkolämpötilan kohotessa karjarakennukset lämpenevät usein nopeasti, mutta jäähtyvät hitaasti. Tämä johtaa siihen, että lämpöstressin raja-arvot ylittyvät sisätiloissa helposti jo lyhyiden hellejaksojen aikana ja vaikutukset voivat jatkua vielä sään viilennyttyä.

Lypsylehmän kannalta optimaalinen lämpötila on alle +18 °C. Kun lämpötila nousee yli +20 °C, lehmä alkaa vähentää syöntiä ja märehtimistä, mikä näkyy nopeasti maitotuotoksen laskuna, erityisesti korkeatuottoisilla lehmillä (Hulsen 2009).

Tuotantotappiot näkyvät nopeasti taloudessa

Lämpöstressin vaikutukset eivät ulotu vain pitkiin hellekausiin. Tutkimusten mukaan jo lyhytaikainen hellejakso voi alentaa maitotuotosta useilla litroilla lehmää kohden vuorokaudessa. Pitkittyneissä hellejaksoissa tuotoksen on havaittu laskevan jopa 4–5 kg lehmää kohden vuorokaudessa.

Poikkeuksellisen lämpiminä vuosina Suomessakin hellepäivien määrä voi nousta useaan kymmeneen. Esimerkiksi vuonna 2018 hellepäiviä oli Etelä-Suomessa noin 40 ja Lapissa 20. Maitomäärät pysyivät monilla alueilla tavanomaista alhaisempina jopa neljän kuukauden ajan aina toukokuusta elokuuhun.

Kohdennettu viilennys on käytännöllinen ratkaisu navetan tarpeisiin

Rex Nordicin HP-19 -ilmastointilaite tarjoaa käytännöllisen ratkaisun tilanteisiin, joissa tarvitaan tehokasta mutta joustavaa viilennystä ilman kiinteitä asennuksia. Laite on suunniteltu ammattikäyttöön ja soveltuu ympäristöihin, joissa lämpökuorma vaihtelee vuorokauden aikana.

Viileämmät ja kuivemmat olosuhteet eläimille

HP-19 tuottaa viileää ja kuivempaa ilmaa ja mahdollistaa sen ohjaamisen haluttuun kohteeseen erillisten poistoilmaputkien avulla. Navetassa tämä tarkoittaa esimerkiksi lypsyrobotin odotusaluetta, ruokintapöydän reunaa tai lepoalueita, joissa lehmät viettävät suuren osan ajastaan.

Tutkimusten mukaan kohdennettu viilennys eläinten oleskelualueilla on tehokkaampaa kuin koko rakennuksen yleinen viilentäminen, sillä se vaikuttaa suoraan syöntiin ja lepoaikaan. Kun viileä ilma kohdistetaan oikeaan paikkaan, saavutetaan vaikutus ilman, että koko rakennusta tarvitsee viilentää. Tämä tekee ratkaisusta energiatehokkaan ja helposti skaalautuvan eri kokoisiin tiloihin. Tarvittaessa useampi laite voidaan sijoittaa eri puolille rakennusta lämpökuorman mukaan.

Lehmien käytös kertoo onnistuneesta viilennyksestä

Tilakokemusten ja tutkimusten perusteella viilennyksen vaikutus näkyy nopeasti lehmien käyttäytymisessä. Lämpöstressi vähentää lehmien lepoaikaa ja syöntiä, mikä heijastuu suoraan maitotuotokseen.

Kun sisäilma pysyy miellyttävämpänä myös hellepäivinä, lehmien ei tarvitse käyttää energiaa kehon jäähdyttämiseen. Ne syövät normaalimmin ja lepäävät enemmän, mikä vähentää lämpöstressin haittavaikutuksia ja auttaa pitämään tuotoksen tasaisempana.

Viileämpi sisäympäristö houkuttelee eläimiä palaamaan sisätiloihin myös lämpiminä öinä, mikä tasaa lypsyrytmiä ja parantaa koko lypsyjärjestelmän käyttöastetta.

Kuivempi ilma tukee sisäilman laatua ja terveyttä

Korkea lämpö ja ilmankosteus rasittavat eläimiä ja heikentävät sisäilman laatua. Lämpöstressin on todettu lisäävän somaattisten solujen määrää, mikä usein liittyy heikentyneeseen utareterveyteen. Utaretulehdus alentaa sairastuneen lehmän maitotuotantoa 4–10 prosenttia. Tutkimusten mukaan soluluvut ovat korkeimmillaan loppukesällä.

HP-19 poistaa käytön aikana kosteutta ilmasta, mikä auttaa pitämään navetan ilman raikkaampana ja miellyttävämpänä niin eläimille kuin hoitajille. Kondenssivesi kerätään laitteen omaan säiliöön, jonka tyhjennys on ainoa säännöllinen huoltotoimenpide.

Paremmat olosuhteet myös ihmisille

Navettatyö helteellä on kuormittavaa myös ihmisille. Kohdennettu viilennys helpottaa työskentelyä lypsyasemilla, ruokinta-alueilla ja huoltotiloissa. Kun lämpökuorma pienenee, jaksaminen paranee ja työympäristö pysyy turvallisempana ja miellyttävämpänä.

Tehokas lisä kesän lämpöhaasteisiin

Rex Nordic HP-19 tarjoaa nopeasti käyttöönotettavan keinon parantaa navetan sisäolosuhteita silloin, kun lämpötilat nousevat. Kohdennettu viilennys, kosteuden hallinta ja siirrettävyys tekevät siitä käytännöllisen ratkaisun monenlaisiin maatalousympäristöihin. Kun eläimet voivat paremmin, tuotanto pysyy vakaampana – ja samalla myös työskentelyolosuhteet paranevat.

Lämpöstressin kustannukset maitotilalla

Esimerkkitila: 100 lypsävää lehmää

  • Kun navetan vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi yli +20 °C: Maitotuotos voi laskea 4–5 litraa / lehmä / vrk
  • Kokonaistuotoksen lasku: 400–500 litraa / vrk

Kuukaudessa (30 vrk):

  • 12 000–15 000 litraa vähemmän maitoa
  • Maidon keskimääräinen tuottajahinta (touko–heinäkuu 2023): 51,35 snt / litralta

Taloudellinen vaikutus:

  • Päivässä: 205–257 €
  • Kuukaudessa: 6 156–7 700 €

Laskelma perustuu tutkimuksissa ja opinnäytetöissä havaittuihin tuotostappioihin lämpöstressin aikana (Hulsen 2009; Holma 2020; Jääskeläinen 2020).