Kosteus ja diesel-infrapunalämmitin

Kun kylmiä tiloja lämmitetään, niin aika usein ilman kosteus näyttää tiivistyvän ikkunoihin, metallipintoihin tai muihin lämmitettävän tilan rakenteisiin.

Mistä se kosteus oikein tulee?

Ilma sisältää lähes aina jonkin verran kosteutta vesihöyrynä, sitä enemmän, mitä lämpimämpää ilma on.

Kylmä ilma ei pysty sitomaan kosteutta niin paljoa kuin lämmin ilma.

Kun vesihöyryä sisältävä ilma lämpenee, niin ilma lämpenee nopeammin kuin kiinteät rakenteet. Lämpimämpään ilmaan kertyy enemmän vesihöyryä, mutta lämmitettävän tilan kiinteät rakenteet pysyvät viileinä. Siksi niitä lähellä oleva ilma viilenee, ja ilmaan sitoutuneen vesihöyryn määrä ylittää 100 % suhteellisen kosteuden.

Kun ilman suhteellinen kosteus nousee yli 100 %, ilman vesihöyry alkaa tiivistyä vesipisaroiksi. Se näkyy lämmitettävässä tilassa etenkin ikkunoiden ja metalliesineiden pinnoilla. Ja rennommin vaikkapa kesäisellä terassilla huurteisen tuopin ääressä.

Kaksi kosteusmittaa

Ilman sisältämästä vesihöyryn määrästä eli sen kosteudesta käytetään kahta eri käsitettä. Toinen kertoo, kuinka monta grammaa vettä on vesihöyrynä kuutiometrissä ilmaa. Tätä kutsutaan absoluuttiseksi kosteudeksi. Toinen käsite on suhteellinen kosteus, eli kuinka monta prosenttia vesihöyryä on sitoutunut ilmaan.

Suhteellinen ilman kosteus voi vaihdella täysin kuivan ilman 0 % tasan 100 %, jolloin ilmaan ei enää pysty sekoittumaan enempää vesihöyryä.

Öljylämmitin tuottaa hiilidioksidia ja vesihöyryä

Airrex-infrapunalämmitin polttaa erittäin puhtaasti siinä käytetyn diesel- tai polttoöljyn, käyttäen öljyn sisältämän energian liki 100-prosenttisesti tilan lämmitykseen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhdestä litrasta polttoainetta saadaan hyödynnettyä kaikki sen sisältämä (lämpö)energia, käytännössä 10 kilowattia.

10 kW:n lämmitysteho riittää nostamaan useimpien lämmitettävien tilojen sisälämpötilaa merkittävästi. Kun haluttu työskentelylämpötila on saavutettu, Airrex-lämmittimen termostaatti ohjaa lämmityslaitetta, mikä pienentää kulutusta ja päästöjä.

Poltto- tai dieselöljyn palaessa litrasta öljyä muodostuu 2,7 kg hiilidioksidia ja 560 grammaa vettä.

Lämmitys kuivattaa ilmaa

Ilman kyky sitouttaa vesihöyryä on melkein suorassa suhteessa ilman lämpötilaan. Mitä kylmempi ilma, sen vähäisempi määrä vesihöyryä siihen pystyy sekoittumaan.

Tämä selittää miksi lämmittäminen on tehokkain tapa kuivata tiloja. Toki kuivaamisen onnistuminen edellyttää sitä, että lämmitettävään tilaan ei muodostu tai pääse ulkopuolelta kosteutta.

Jos isohkon, 0-asteisen hallin ilman suhteellinen kosteus on 40 %, niin se sisältää vesihöyryä (vettä) 1,9 grammaa kuutiometrissä.

Jos mistään ei halliin tule lisää kosteutta, hallin lämpötilan nosto nollasta +20 asteeseen pienentää suhteellisen kosteuden viiteen (5) prosenttiin.

Ilman lämmitys ei vaadi paljoa tehoa

Ilman lämpökapasiteetiksi ilmaistaan keskimäärin 1.01 kJ/kg/°C, mistä voidaan laskea sen lämmittämiseen tarvittava teho. Ilmakuutiometrin lämmitys yhdellä asteella vaatii noin 0,00035 kWh lämmitystehoa.

Jos lämmitettävän tilan tilavuus on esimerkiksi 300 kuutiota, niin sen sisältämän ilman lämmitys nollasta +20 asteeseen vaatii vain 2,1 kWh tehoa.

Näin vähällä ei todellisuudessa selvitä, koska tilan rakenteiden ja siellä olevien tavaroiden lämmitys vaikuttaa merkittävästi tarvittavaan lämmitystehoon. Puhumattakaan paikan rakenteiden ilma- ja lämpövuodoista sekä ilmanvaihdosta johtuvasta lämpöhukasta.

Öljylämmittimen synnyttämä kosteus ei ole riski

Asia voidaan myös yksinkertaistaa: 300 kuution tilan lämmitykseen nollasta +20 asteeseen käytetään yhden öljylitran eli noin 10 kWh:n teho. Tämä riittää varmasti.

Tästä muodostuu tilaan 560 grammaa vesihöyryä, joka sekoittuu 300 kuutiometriin ilmaa. Jokaiseen ilmakuutiometrin veden määrä lisääntyy siis noin 1,9 grammalla.

Jos lämmitettävässä tilassa on alun perin ollut 1,9 grammaa vesihöyryä kuutiometrissä, niin lämmityksen jälkeen sitä on noin 3,8 grammaa.

+20 asteessa se tarkoittaa noin 30 % suhteellista kosteutta, mikä ei muodosta millekään rakenteelle kosteusvaurioitumisen riskiä.

Öljykäyttöisen Airrex-infrapunalämmittimen lyömättömät edut

Säteilylämmitin ei suoranaisesti lämmitä ilmaa, vaan kohteita, joihin infrapuna-aallot kohdistuvat. Tämän takia lämmitettävän tilan rakenteet sekä siellä olevat esineet lämpenevät suhteessa nopeammin kuin ilma. Tämä ehkäisee tehokkaasti ilman sisältämän kosteuden tiivistymistä pinnoille, mikä minimoi kosteusvaurioiden kehittymisen riskiä.

Toinen merkittävästi kosteusriskejä pienentävä seikka on käytetty polttoaine. Infrapunalämmittimissä käytetään varsin yleisesti myös nestekaasua, minkä polttamisesta syntyy hiilidioksidia ja vettä. Se on siis hyvin puhdas polttoaine.

Airrex-lämmittimet ovat käytännössä yhtä puhtaita, mutta veden muodostuminen on huomattavasti pienempää kuin nestekaasulämmittimissä.

Poltettaessa yksi (1) kg nestekaasua saadaan tehoa n. 12,8 kWh. Samalla muodostuu 2,99 kg hiilidioksidia ja 1,63 kg (1630 grammaa) vesihöyryä.

Vastaava lämmitysteho dieselöljystä tuottaa n. 720 grammaa vesihöyryä – eli alle puolet nestekaasuun verrattaessa.

Eroa voi pitää merkittävänä, ainakin heille, jotka haluavat minimoida kosteusvahinkojen riskejä.

Infrapunalämpö kuivattaa rakenteet

Edellisessä kappaleessa kuvattiin miten infrapunalämmitys nostaa lämmitettävän tilan rakenteiden ja tavaroiden lämpötilaan, ilman lämmittämisen sijaan. Se estää ilman kosteuden tiivistymistä rakenteiden pinnoille.

Infrapunalämmittimiä voidaan käyttää myös kosteuden poistoon. Niitä käytetään esimerkiksi betonirakenteiden kosteusvaurioiden kuivaamiseen.

Jos lämmitettävän tilan rakenteisiin on jäänyt rakentamisen aikana kosteutta tai rakenteisiin on kertynyt syystä tai toisesta kosteutta, infrapunalämmittimen rakenteita lämmittävä vaikutus alkaa kuivattaa rakenteita. Rakenteista haihtuva kosteus sekoittuu vesihöyrynä ilmaan, jolloin lämmitettävän tilan ilman suhteellinen kosteus voi nousta merkittävästi.

Jos rakenteissa on paljon kosteutta eikä se pääse tuulettumaan pois lämmitettävästä tilasta, saattaa ilman suhteellinen kosteus kasvaa lähelle 100 %. Silloin ilman kosteus alkaa tiivistyä viileimmille pinnoille. Tyypillisesti näitä pintoja ovat ikkunat ja metallirakenteet.

Airrex-infrapunalämmitintä voi siis käyttää myös rakenteiden kuivaamiseen. Juuri valmistuneen tai kosteusvaurion saaneen rakennuskohteen reipas lämmitys infrapunalämmittimellä ja samanaikainen mahdollisimman tehokas ilmanvaihto kuivattaa rakennusaikana rakenteisiin jääneen kosteuden jo muutamassa päivässä.

TUTUSTU AIRREX-LÄMMITTIMIIN

Airrex AH-300 infrapunalämmitin toi autokorjaamolle merkittävät säästöt

Raju sähkölasku sai kontiolahtelaisen Riku Turusen miettimään vaihtoehtoja autokorjaamonsa lämmittämiseen. Tarkan pohdinnan ja tutkimisen jälkeen Turunen löysi ratkaisun ja sen myötä Airrex AH-300 toi hänelle merkittävät säästöt.

Rexener PR200 lämmittää paljun tasaisesti ja nopeasti

Jouluyllätyksenä Anelma Saarisen ja hänen miehensä kodin paljuun hankittu Rexener PR200 -lämmitin ilahdutti käyttäjiä jo ensimmäisellä kokeilukerralla. Lämmitin oli varsinaisesti hankittu lapsia ja lapsenlapsia varten, jotta heillä olisi vierailujen yhteydessä mukava paljuilla.

Toyota Gazoo Racing luottaa Airrex-lämmittimiin

Rallin MM-sarjan räväkästi avannut Toyota Gazoo Racing rakensi Tommi Mäkisen johdolla kilpa-auton sekä rallin MM-sarjassa tarvittavan organisaation alle kahdessa vuodessa.

Rexener-apukäynnistin kestää korjaamokäytössä

Jyväskyläläinen Juha Kytöjoki vetää nimissään olevaa autokorjaamoa. Talven tullen ja muutenkin yrittäjä kohtaa kehnosti käynnistyviä autoja. Aiemmin niiden käynnistykseen tarvittiin perinteistä lyijyakkua ja kunnon kaapeleita.